Koh Rong

Hopo hoo!

Taal pain palloa kaik parhainpain. Ollaan takaisin Kambodiassa ja tarkalleen ottaen taalla Etelassa saarella nimeltaan Koh Rong. 

HCMCsta tultiin siis tanne suorinta reittia ja oli selvaa etta kaikilla oli mielessa ranta ja recording (levyttely).

Koh Rongeli sopiikin tahan tarkoitukseen kun korva suuhun joten nyt viikko vierahtanyt palmun alla ihan vaan iisia ottaen. Hieman oli jengilla tossa ripulaakin lennossa mutta sehan on perus hauskan pitoa taallapain silloin talloin, ei kuvaa saatavilla. Paaosin ollaan siis vaan levatty mutta tulihan tossa tehtya veneretkikin mika olikin ihan mukava, snorklailua ja rannalla grillatun ahvenen syontia. Saari on ainakin viella toistaiseksi pysynyt suht mukavana mestana mita rauhallisuuteen tulee. Ei ole isoa resorttia ja kaiken maailman sevenileveneita joka nurkassa, mutta mutta... Turismi kasvaa taallakin suht nopeasti joten saas naha mita saari on viiden vuoden kuluttua. Toivon etta paikka pysyisi tallaisena missa ei aina ole sahkoa ja kaikki on hieman yksinkertaisempaa, aina saa toivoa.

Yksi jarkytyksista on kun tajuaa etta kalenterissa on alkamassa TAAS uusi kuukausi, Joulu Q! Sehan tarkoittaa etta mulla on lomaa jaljella enaan noin kuukausi, ei edes sita! Ei oikein osaa enaan olla tallasilla lyhyilla lomilla (3,5kk) kun yleensa on ollut rajattomasti aikaa. No oli miten oli ja nain on, Juoluksi takaisin kengurumaahan. Duuni sielta on jo hoidettu joten helppo menna takaisin ja tienata lisaa miljooonia jo entisten paalle. 

Nomuttahei, onhan tassa viella about kuukausi aikaa exploorata SEAta ja loppuaika todnak. Kambodia/Thaimaa axelilla. 

Viel Namis

Hojokka hojoo!



Viimeksi taidettiin majailla catban saarella jos oikein muistan. Sielta siirryttiin taktisen koukun kautta takaisin Hanoihin josta pikapikaa kohti vuoria Pohjoiseen.

Sapassa vietettiinkin sitte tollaset just alta viikko ja siella tuli tehtya mountain fillarointia ja muuta kivaa vuorimaisemissa. Sapassa olikin mukavat oltavat koska lampotila dropahti huomattavasti, raikas vuoristo ilma tekee aina gutaa. Meidan fillarointi retki olikin sitten perus YellowSnowTravels kamaa.

haluaisin kayttaa oljenkorren; kilautan kaverille ja kysyn etta missa Vit***a tallakertaa olen

arvioni mukaan 24,7 km eteenpain ja loydat itsesi Kiinasta

paikallista ponua jossa lilluskeli karvane kapala

toi pikkujaba oli mammojen juonessa mukana

Ensin vuorille fillareilla jossa pikku safkis parin tunnin cyclailun jalkeen, no ei siina mitaan. Takas pain tultaessa paatettiin valita toinen reitti mika kartan mukaan kulki vuorien valisessa laaksossa. Loydettiinkin joku polku alas paatielta ja hetken alas pain rullailun jalkeen tie muuttui todella pahasti ankarampaan olomuotoon. Jani paatti vetaa skootterillaan takas paatien kautta venailemaan meita toiselle puolelle ( Eras vuoristo mummokin polulla tata ehdotti). Jatkettiin siis fillareilla kohti montun pohjaa mutta kohta vaihtui polku ihan vaan riisipelloksi, ei taidettu taaskaan olla kartalla.

No ylospain ei jaksa menna joten taluteltiin/rullailtiin alas pain oma tekemia polkuja pitkin. Jannaksi koko homman teki myos pellolla uljaasti ruohoa tyostavat vesipuhvelit jota tuijotteli ehka vahan liikaakin kun niiden laitumella oltiin, siis teen viella selvaksi etta riisipellot tai nama laitumethan ovat suht jyrkkia taalla vuoristossa.
Puhvelilta ei olisi paassyt karkuhun mutta itse olisin tilanteen tarvittaessa kayttanyt krokotiili miehen kikkaa ja tainnuttanut moisen puhvelin muutamalla sormella tonttiin. Parin tunnin kikkailun jalkeen paastiin kun paastiinkin polulle ja sotkemaan pyoria, tadaa! 5 minuuttia polkemista ja oltiin vuoristo kylan keskella missa Jani jo venttailikin mopolla.

tasta eteenpain omia polkuja alas ja tan takiahan ne maastofillarit on keksitty

Nyt alkoi kipuaminen ylos takaisin Sapan kylaa ja eikohan mulla ressukalla jysahtanyt takavaihtaja pois pidikkeistaan, talutin tietty loppumatkan.
Se siita pikku fillari reissusta, hauskaa oli.

afternoon traffic

Sapasta kohti Bac Haa joka viella Sapaa pienempi mesta vuorilla. Siella pari paivaa paristeltiin mopoilla pitkin vuoria, eksyttiin kartalta noin 4 tunniksi mutta mita sitte. Naita skoottereita kun ei ole tahty kivikoisille vuoristo teilla niin paadyttiin takaisin tukikohtaan ja tutkittiin kartaa paremmin. Ammu meni sekoillessa mutta iltapaivalla ajeltiin suurin osa paallystettyja teita. Ei muuten tossa aamupaivalla muita turisteja paljon nakynny, hahha!



BacHa jatettiin taakse kun oli kuulemma taas joku hirmulisko tulossa, siis hirmumyrsky tai taifuuni tai joku.. 12 tuntia junassa ja bussissa Hanoihin jossa 2 tuntia venailua ja 23 tunita junalla alas Etelaan. Paadyttiin Nha trangiin, pettymys ainakin mulle.
Venalaisten Kanaria, ei mitaan raportoitavaa.

Nyt tallahetkella Mui Neessa ja pahalta nayttaa. Varmasti lahipaivina HCMC:hen jossa mulla hieman bisneksia ja siita sitten takas Camboudiakxen puolelle josko ne pakkaset siella ois jo hellittamassa...

Juupajuu toivoo Jarkkeli!

Viet nami nam

Moii!

Vietnamissa ollaan edelleen ja tullaan olemaankin viella jonkun aikaa. Kavi nimittain niin etta taahan olikin kaikkien mielesta mukava paikka oleskella. Suomalaisethan saa rajalta tanne Vietnamiin 15 paivan oleskeluluvan ilmatteeks mutta se siis on menny meilta jo umpeen ja haettiinkin Hanoista uudet 30 paivaa etta patkahti. Nyt on siis lisakuukausi menossa ja kiiretta ei tarvitse pitaa kun taalla meneskelee le lee laila laaaaa!

Hoi hoi Annelin jalkeen bussahdeltiin Hue nimiseen kaupunkiin jossa tarkoitus oli katsastaa vanhaa kaupunkia ja sen muurien sisalle katkemaa historiaa. Oltiinkin jo ekana paivana muurien ulkopuolella kun se sitten alko vahan niinku satamaan suotana, kaveltiin takaisin majataloon.

Sivusilmalla nahtiin yhdessa raflassa saatiedoitusta ja katos perkules juuri tahan kaupunkiin oli saapumassa illaksi taifuuni Filippiineilta. Filppareilla se oli tehnyt suht suurta tuhoa joten jaatiin innolla odottelemaan etta mitas se tanne yoksi lennataa. Kovaa tuulta ja esterista vetta oli ainakin luvassa. Tuli mieleen etta pitaisko ostaa leija?! No Taifuuni siis sekoili Huessa pari paivaa joten ei ollut asiaa kaupungille tai edes mihinkaan muualle kun junat/bussit oli janistanyt eika siis liikkunut mihinkaan. Syotiin, juotiin ja laulettiin sisatiloissa. Mitaan pahempaa tuhoa tama myrsky ei kaupungissa tehnyt ( parista paikasta ikkunat pasaks ja puita kaatuili ) Mutta pienemmat tonot maaseuduilla oli saanut kyytia ja kait siella muutama onneton oli heittanyt lusikkaa corneriin...

Tahan valiin iso kasha kuvia mun rakkaasta camoron diazizda;

Hoi An

Hanoi - Fuffe ois valmiina vimoselle lenkille paksusuoleen

Hoi An - Joskus matkanjohtajana joutuu neuvottelemaan ja vaantamaan hinnoista, lapsellista touhua!

Hanoi

Cat Ba - Sodan aikaan sairaalatkin katkettiin tanne vuorille ja luoliin

Hoi An - Pojat on alottanut bisneksen

Cat Ba - Sairaala luolassa oli tunnelmaa seka lentavia rottia

Hue

Hanoi - Hoan Kiem Lake@ night

Hoi An - Japanis bridge

Hanoi - Backpacker family from FINLAND

Hue - lentokone

Hanoi - Tuuliviiri iloinen

Myrsky repi puita ja naiset haravoi mutta myrskyn jalkeen on poutasaa ja jana kulkee taas.
Tsekattiin muurien sisalto Huessa ja seuraavana aamuna kohti Hanoita. Hanoihin kun saavuttiin niin oli selvaa etta lisa-aikaa oli viisumiin saatava joten odoteltiin uusia visoja viikon verran ja tutkittiin Hanoita ristiin rastiin se aika. Hanoista loytyy viihdyketta ihan hyvin ja mukavia puistoja tuli koluttua silloin talloin. Kavellessakin ihan randomisti ympyraa loytaa mukavaa ihmeteltavaa ja mita kivempia mestoja aterioida.

Kavipa myos niin etta tuli nahtya vanhaa tuttua Suomesta tossa kadulla ja heitettiin kuulumiset tottakai. Hienoa settia kun olivat koko perhe lahteneet yhdes tuumin retkelle Suomen talvea pakoon seuraavaksi puoleksi vuodeksi, ylafemmat! Pystyy sita reissulle myos perheen kanssa ja siihen siis kuului alle koulu-ikainen poika joten matkailu erilaista mutta ei tosiaankaan mahdotonta, hyvaa reissua koko perheelle!

Hanoista matka jatkui bussi-bussi-lautta-bussi yhdistelmalla Cat ba saarelle jossa koitetaan olla tekematta mitaan seuraavat viikko/kaks/kolme. No kyllahan taalla sita tekemista on mm. skooterilla parrailly, rannalla kartsaily, kallion kiipeily tai kajakilla tsik-tsakkailu. Jumitellaan taal nainaa nyt ja taalta varmaan sitten sinne Pohjoiseen kun silta tuntuu.

Hassua on ollut se etta Vietnamissa ei olla viella kertaakaan oltu hostellissa vaan aina hotellissa. Ehka syina halpoihin hintoihin on low seasonki seka se etta meita on viisi retkelaista. Nain ollen ollaan saatu hyvia hotelleja max. 5 dollaria per naama. Halvin on ollut 2 d per pers. Nautitaa nyt hotelleista kun niita kerrankin halvalla loytyy. Hostelleissa on oltu ja niissa tullaan varmasti myos olemaan.

Sellasta tanne kuuluupi ! Se O Mo !

Planes, Trains and Automobiles

Hojohojooo!

Ollaan retkeilty itsemme kaiken maailman mestojen kautta Vietnamiin!

Itsehan siis odottelin retkikuntaa Thaimaan paakaupungissa johon J ja M saapui muutama viikko sitten. Samu tuli mestoille muutama paiva aiemmin. Bangkokissa ei kauaan notkuttu vaan lentokone lennatti meidat Kambodian kapitaliin eli Phom Penikseen. 




PPssa muutama paiva lahinna nahtavyyksia kierrellen, Killing fields ja vankila 21.

Ison kaupungin touhut ei muuten sitten kiinnostanutkaan joten dosa hanurin alle ja kohti etelaa. Viiden timman dosaily ja oltii Sihaokvillessa ja tarkemmin Otres beachilla. Mukava mesta ja rauhallinen. Low season tallahetkella joten se myos nakyy, saa rauhassa rauhottua rannalla.

Meidan ryhmaan oli myos liittymassa Italialais tytto jonka kanssa tavattiin ajat sitten Australiassa. Guilia lensi Pmnoh Peenikseen josta kavin tyton poimimassa, seuraavana aamuna takaisin etelaan. Koska sade ja viima paiskoo rantaa tallahetkella niin ranta kelit ei oikeen ollut kohallaan.



Typeraa olla ranta/saari maisemissa jos keli on caca. Muutaman paivan tutkin ilmavirtauksia ja kyselin luonnon jumalilta parempaa kelia nauttien valissa vaahtopaita ja tulos oli etta taalta pitaa liikkua jos aurinko armasta haluaa klyyvariin.



Bussi liput katoseen ja matka kohti Vietnamia alkoi. Yo bussi oli suht mukava tapa matkustaa Saigoniin ja rajallakaan ei ollut suurempaa hassakkaa. Saigonissa saman tien juna-asemalle josta yojuna kohti Danangia. Danangiin ei ollut tarkotus jaada joten taas sita bussia ja tunnin jorailu etelaan HoiAnniin.





Tarkoitus siis tutkia Vietnamia nyt ainakin 2-4 viikkoa ja taman jalkeen johonki kukaan ei tieda viella mihin.
Kambodiaan vois toki menna takaisin hieman myohemmin kun monsuunit ja pakkaskelit on ohi.



Itselleni Vietnam alkaa olla yksia vimosia maita jossa en ole viella turistellut joten innolla tatakin maata koluan. Jatketaan taalta kotapuoln varmaankin Hanoihin josta tarkoitus menna Pohjoiseen kohti Kiinan rajaa ja hulluja viidakko heimoja morjestamaan vuorille. Et eihan siina sitte muita jorinoita, tallasta.



Kaikille tiedoksi etta Vietnamissakin on eriomaista ruokaa ja bisse irtoaa 3000dongilla eli noin 10sentilla. Tasta johtuen odotankin nostavani elopainoa ainakin 8 kiloa seuraavien viikkojen aikana.

Mildura Winter 2013

Sain vihdoin ladattua tan videon nyt sitten... Naa on siis koko kameran muistikortin sisalto vimoselta parilta kuukaudelta Mildurasta. Lahinna testikuvaa uuden kameran hankinnan jalkeen. Lyhensin kuvien nayttopituuden stnan lyhyeks ettei filmi ois kolmetuntinen, et sellast.

Thai

Hojo hoo!

Ei muuta ku niita ampareita huiviin ja rannalle creisipailaa!

 Aussit siis jatetty taakse ainakin hetkeksi ja on taas aika tallustella pitkin Kaakkois-Aasiaa.

perus kamaa kaduilla ku taxi kuskit koittaa ukottaa

Melbournesta otin lentzikan Bangkokkiin ja sielta kentalta pirssi kohti Siilomin kaupunginosaa. Pyry pyrjake oli saapunut samana paivana aiemmin Burmasta ja odottelikin siella terdella jo olut katosessa, PYRRRRY!!!

Mies pompsahti pystyyn ja tokasi etta no perkele! Kaksi vuotta oli pyorahtanyt kun viimeksi nahtiin. Homma haltuun heti Burmalaisella kasivolttisella ja juttua riitti. Seuraavat pari paivaa pyorittiin ja hyorittiin mm. Pyryn syntymajuhlilla. Aika meni nopeasti kuten arvata saattaa ja kohta olikin jo aika heittaa morot taas hetkeksi. Oli kylla mukava nahda miesta ja heittaa lapat. "Ei se viella retkuksi tee jos vahan renttuillaan!".

Taalt minut loytaa

No nyt itsellani olisi muutava viikko aikaa tehda mitavaa ennenkuin seuraavat sankarit saapuvat. Minnes sita ja mitas?

Hostellilla oli istuskelemassa yksi Kanukki jaba jonka kanssa heitetiin laamat. Ei sillakaa oikein ollut hajua et minne joten paadyttiin yhdessa tuumin Koh Phanganille. Tama tuttu ja turvallinen Thaimaan bile helvetti oli nahtava omin silmin, fullmoon partytkin oli tulossa... Pakko sanoa etta osasin jo odottaa pahinta ja ei se siita kauaksi mennytkaan. Mut mut, loydettiin taalta saaren Ita-puolelta rauhallinen mesta. Pieni ranta ja mukava GH josta irtoaa dormi bunkka sopuhintaan. 

Herra lisko koittaa muuttua kiveksi, aleksi? xixi?

Todella chilli paikka ja jengi taalla vahan kolmenkympin molemmin puolin, suurin osa vanhempaa hippikuntaa. Jooga on tassa mestassa se ykkos juttu joten nama 2000-luvun hipit taalla meditoi ja yookaa minka kerkeaa. Hyva homma. Noi muut rannat on lahinna bileita ja reiveja joissa soi ne tutut 20 biisia repeatilla ja ja ja.. Jokainen tavallaan.

HORIZON thai boxing camp

Viihdyn taalla itseasiassa todella hyvin. Hammock toimii kirjanluku alustana ja silloin talloin dippaan marmorisen vartaloni suolaveteen. Tossa kalliolla kukkulalla vieressa on myos Thai boxin sali jossa otan turpaan kerran paivassa, mukavaa eiks ni. Niilla on siina myos ruosteinen punttis missa vedan pikku aamu hiet ennen iltapaivan turpakarajaa. Nain siis muodostuu paivat taalla. 

"Lift hard or die" sano mainos Bangkokissa

Plussana tassa mestassa on myos safka. No tottakai tallasessa joogi mestassa on terveellista saftaa joten vegena mennaan nyt. On kaiken maailman spiruliina sheikkia ja tofu hassakkaa, hyvia kaikki ja uppoaa mulle kylla. 

Tervehdyn taalla nyt siis hetken ja lepailen jotta on energiaa ottaa seuraavista toveritzeista koppi. 

Pz. Koitin hieman saada kuvii 1960-luvun fiilista koska tossa kuusketseitkyt luvun taitteessahan ne HIPIT!! tan mestan loysi..