Ko Samet

Moidos!

 Mistakohan aloittas, huhhuh. Enempi vahempi sekavaiset fiilikset menna viikkojen tapahtumista joita nyt sitten koitan tahan purkaa.

Bangkokissa odoteltiin siis viimeksi reilu viikko tyttoja jotka oltiin tavattu aikasemmin Malesiassa. Kerron tytoista tai ainakin toisesta myohemmin omassa osiossa.

 

Tytot siis saapuivat Bangkokiin ja siina muutama paiva ihmeteltiin ja juhlittiin kuninkaan syntymapaivia, aikamoiset ilotulitukset olivat jarkanneet. Seuraavana paivana Suomen itsenaisyys paiva mutta heti aamusta "ASENTO-LEPO" komentojeni jalkeen lahdettiin bussilla kohti Ko Sametia.



 

Samet on saari tossa BKKista kaakkoon ja haluttiin menna sinne hieman kaupungin pollyja karkuun. Matkaan meni kaikkineen about 4 tuntia ja majoituskin loytyi pienen etsinnan jalkeen.
Saarilla tuppaa aina olemaan hieman saari lisaa hinnoissa ja ymmartaahan sen toisaalta kun joutuvat sinne romua veneella roudaamaan. Parin paivan vertailun jalkeen halvemmat ruokapaikat kuitenkin loytyivat. Majoituksien hinnat on myos aivan mita sattuu ja onnistuttiin vertailujen jalkeen mielestamme hienosti loytamaan huoneet halvimmasta paasta.
Viikonloppuisin huoneiden hinnat myos nousee koska Samet on myos Thaimaalaisille pakopaikka viikonloppu Bangokista, saarella sen myos huomaa kun yhtakkia on jengia kun pipoa.



Aikaa vieteltiin mm. Rannalla, mopoillen ja snorklaamalla. Rannalla tietty aika menee mukavasti leikkimalla vedessa taikka maaten hiekassa, myos frisbee nyrjaytti ranteita silloin talloin. Mopot/monkijat oli vuokrassa yhtena paivana ja koluttiin saarta niilla. Saari on melko pieni joten paivassa ehtii kylla joka puolelle.

 

Snorklaus vermeet poistettiin yhtesta kojusta meille kaikille pojille ja pakko sanoa etta melko mukavaa puuhaa. Helposti meni tunti pari kun kulusi kivia ja koralleja ympari ihmetellen kaloja ym. meren alaista otokkaa. Tuolla saaren etelapaassa oli todella hieno paikka minne noita veneretkiakin jarjestetaan, kaytiin siella mopoilla ja dyykattiin hetki korallia ympari, mahtavaa!
Vedesta poistuessani potkaisin varpaan kohonkin teravaan ja verta tuli jonkun aikaa. Isovarpaastani myos puuttui pikku pala, soiko sen piraja kala? Ei kait, omaa huolimattomuutta mutta kylla se tosta nayttais paranevan. Uinti ei vaan oikeen voinnut enaa harrastella.

 

Empa ollut ainoa jolla oli ongelmia. Itse asiassa meilla kaikilla oli jotain pikku rampaisuutta, Antilla pikku venahdys ranteessa, Janilla nilkka aina tuettuna ja nyt itsellanikin pikku vikaa. Ei haitannut juurikaan menoa.
Vietettiin Sametilla tollaset puolitoista viikkoa ja aika meni itsellani ainakin mukavasti. No joskus se oli aika sieltakin tultava taas takaspain ja BKKiin taas.

Janin ja Antin meno alkaa olla loppu suoralla ja heitettiin hyvastit tassa bangkokissa. Pojat viettivat taalla pari paivaa viella mutta aivan toisen tasoisessa paikassa kun itse. Mutta kun kerran taalla asti ovat niin miksipas ei laittais kerran edes paalua tiskiin ja nauttisi overi hotellin menosta. Molemmille suuri kiitos kun sain retkeilla kanssanne ja nahdaan taas jossain ties missa ja milloin, kiitos ja kumarrus viella!

Itse tallahetkella viella Bangkokissa ja varmastikkin huomenna lahden kohti Kambodiaa yksikseni kun tyttokin lensi takaisin Suomeen. Laitampas nyt siis pikku avautumisen tasta tytosta tanne...

EVE,

 

on siis taman ihanan tyton nimi ja tottakai piti taas reissun paalla tavata tallainen tytto etta ei varmasti olisi helppoa kenellakaan. Nahtiin siis KLssa jo heti alku reissusta ja paatettiin nahda uusiksi taalla Thaimaassa. Niimpas nahtiinkin ja kaikki meni kivasti taalla, ainut ongelma on siis se etta toinen on menossa Suomeen takaisin ja itsellani polttelee tuo Australian viisumi taskussa.
En nyt sen enempia halua hommaa taalla jakaa mutta turhauttavaahan tama on kun valissa on sellaset 10000km. Netit on toki kaytossa ja yhteyden pito nain ollen helppoa. Katsotaan mita tapahtuu... Ihan heti tollasta tyttoa ei kylla unohda, eika toisaalta ole tarkoituskaan. Terveiset Evelle sinne Suomeen!

Eli jatkan hetken yksikseni taalla kaakkois-aasiassa ja sitten kohti KLaa missa tapaan uuden retkikuntani Tammikuun puolvalissa.
Hyvat Joulut seka uudetvuodet kaikille, itse niita on taas hieman outo viettaa taalla suunnalla mutta koitetaan nyt hieman lauleskella petteria ja punakuonoa. Hellurei kaikille!