13.11.2011

Toba2




Paiva!


Mitas taalla on tapahtunnu? Senhan te haluaisitte tietaa, no minapa kerron.

Kohta siis reilu pari viikkoa taalla Samosirin saarella Dunau Toballa oltu. Mukava olla vahan pidempi aika paikallaan ja tutustua kunnolla paikkoihin ja joihinkin paikallisiin. Markkinoillakin ollaan kayty ihmettelemassa. Kaiken nakosta siella taas myydaan. Kanoja, mangoja, kalaa, kenkia, pahkinoita,sukkia, chilia ja vaik keta. Ostettiin terttu banaaneja. Kun satamassa ooteltiin lauttaa lahtevaksi niin paikalle paukkas paikallis tyttoja ja ne halus paasta meidan kanssa kuvaan. Sitten halus jo lapsetkin ja jotkut pojatkin uskaltautui kuviin. On se kiva etta tallaset parstat on edes jossain erikoisia. Tai mita viela, kait tallanen naama on outo ihan missa vaan.


Viikko sitten kaytiin "maissa" katsomassa futista koska taalla on paallansa turnaus. Paikallisia joukkueita ja mehan tietysti kannatettiin kaikin voimin TUK-TUKin tiimia. Meita oli n.15 ja suurin osa naita nuoria jannuja taalta. Lautalla yli Parapattiin ja siita sellasella rajahtamis pisteessa olevalla pikku pakulla kohti vuorta missa areena oli. Fani joukkomme keraantyi kentan laidalla oleviin puisiin katsomoihin ja heti nenan eteen kannettiin teeta seka tapiokaa (uppopaistettuja perunan suikaleita ja chili-lemon tohnaa). Katottiin ensin yksi matsi pois alta ja sitten saapui team tuktuk. Hienosti pelattu meidan joukkueelta ja 2 muna voitto! 


Mutta pelin katsominenhan ei ollut SE juttu. Kentta oli vahan kuin perunapelto, siella taalla oli nurmea. Kanat ja kukot juoksenteli kentalla ja taisi kerran maalivahti potkaista kanaakin. Pallo lojahti joskus katsomoon tuhatta ja sataa, kolisten sinne jonkun paahan/teemukiin. Ohi vedetty laaki kohti maalia osui 98% pikkupoikiin ja kerran nahtiin noin 2metrin ilma lento kun pikku jantteri nappasi pallon suoraan kuuppaan. Kaikki tietysti nauroi minka jaksoi. Siella siis tapahtui paljon muutakin kuin itse peli ja se oli seuraamisen arvoista. Puoli ajalla muksut juoksi heti kentalle pelaamaan ja kikkailemaan. Hauskaa oli ja lappa lensi miltei koko ajan, eihan me siita mitaan tajuttu mutta hauskalta kuullosti. Jani oli paissaan laskevan etta yleisoa oli about 2000, joten kyllahan sita mokaa lahti jos oli tarvis.

Pelin jalkeen tuli jotain pikku nahinaa mutta ei se kummosempaa. Hypattiin taas pikku pakuun ja nyt meita oli siella noin 20, osa siis ovista ja ikkunoista roikkuen, osa katolla pomppien. Satamaan nappaamaan botskia takaisin. Taisi olla viimeinen kun oli jo pimeetakin. Lautta kiikutti meidat Tomokkiin, tohon 5km paahan. Fani tiimimme kun koostui lahinna nuorista aijista niin eihan me kauaa kavelty. Kuorma-auto seis ja fanilauma lavalle. Kait se joku karja-auto oli ja sen kyydissa paastiin vahan lahemmas. Hauskaa kyytia kun jengi huusi lappiaan ja asfaltti nakyi jalkojen valissa, lava taisi olla kovassa kaytossa noin muuten kun reikia loytyi. Porukalle morot ja unta palloon.

 
Sitten menikin taas muutama paiva vaan oleskellessa ja korttia ym. pelaten. Uimassa kaytiin parina paivana ja sehan on mita mainioin kuntoilu taalla. Muutenkin tullut elettya suht terveellisesti. Ei viinaksia juurikaan, Jungle Juicea tuli maistettua vai mita palmuviinia se olikaan. Valmistetaan siis tuolla vuorilla jossain ja maistuu ei miltaan. Suomalaisille kuitenkin tuttu haju, nimittain haisi ihan simalle. Pakki ei mennyt sekaisin ja lahinna nyt vaan maistettiin sita. Ravintokin on ollut kun jano jussilla, vihanneksia ja hedelmia. Joka paivainen aamu tuokio rannalla mihin kuuluu lihaskuntoilua ja jotain pompiskelua, tekee hyvaa edes se noin tunti paivassa tehda jotain hieman raskaampaa kun vaan lueskella tai jauhaa kaakelia muiden kanssa. 


Mopot vuokrattiin pariksi paivaksi ja ajeltiin pitkin poikin maita seka mantui. Ekana paivana etittiin kuumia lahteita, loydettiin mutta naytti sellaselta turistirysa hassakalta. Tarkoittaen sita etta itse odotin jotain kuoppaa viidakossa johon paasisi pesemaan kuugenberit, mut ei. Jatkettiin jotain karrypolkua ylos vuorelle ja ajeltiin hissukseen naita huonokuntoisia teita. Pikky kyla tuli vastaan ja hellouta lensi taas vaik kuinka. Paineltiin takaisin kotiin ja jatettiin seuraavallekkin paivalle tutkittavaa. Toisena paivana lahdettiin toiseen suuntaan ja ajeltiin taas pikku tieta rantaa myoten. Paadyttiin umpikujaan jonkun pihalle missa rakennettiin venetta. Takaisin siis. Paatielta taas ylos ja kohti vuorta. Nyt tiet olikin pitkan aikaa todella hyvia ja liikennetta vahan. Ylhaalta naki myos mukavasti aurinkoisena paivana suuren osan Toba jarvea, kuvattavaa oli. Vesipuhvelit tuijotteli ja paukkasi joskus tielle, kanat pomppi siella taalla ja pikku possut juoksenteli tien vierustaa. Tultiin saaren toiselle puolelle ja tiet huononi taas, ei hataa, kiiretta ei ollu. Pollytettiin teita ja katseltiin kylia ja maisemia. Bensaakin joutui ostamaan noista tienvarsi kojuista missa gaso on muovipulloissa. Tien varsi tankkaus molempiin menopeleihin ja lyotiin takaisin tielle. Saavuttiinkin vahan isompaan kylaan ja siella oli ilmeisesti markkinat. Tiet tukkeessa ja suunnnasta ei mitaan hajua. Mentiin vasuriin ja ilmeisesti yksisuuntaista jonkin aikaa. Taikka sitten kaikki muut ajoivat vaaraan suuntaan, mista sita tietaa. Loydettiin tuttu paatie ja ajeltiin auringon laskussa takaisin kotiin. Koko paiva siis meni ja jotkut meista sai hauskoja auringon polttamia sinne tanne. 


Etta sellasta taalla. Ja niinkun oon jo sanonnu turisteja taalla on just sopivast. Monet viettaa taalla vain muutaman paivan mutta ompahan aina jotain uutta lappaa heitettavaks. Majatalon tyypit on loistavia ja niiden kanssa tulee lappailtya paljon, Suomeksi/Englanniksi ja Indonesiaksi/Batakiksi. 


Yksi asia mika on hienoa reissuilla on pikkujutut mita on vaikea taalla selittaa. Ne vain tapahtuu siina hetkessa ja pysyy ehka siella sun omassa kopassa hienona muistona. Esimerkkina koitan selittaa yhden illan taalla kotona. Istuttiin iltaa tossa ringissa ja aijat soitti kitaralla perinteisia Batak biiseja. Laulettiin jos osattiin ja rumpuna toimi maailman laiskin koira Bongo. Ei sita fiilista voi oikein taalla selittaa, se vaan tapahtuu juuri silloin ja siina. 

Niin ja hyvaa Isanpaivaa kaikille iseille! Varsinkin sille omalle Ukolle sinne Karhulan kauppalaan!

Seuraava posti tuleekin jo jostain muualta kun Indoista eli palaillaan. Lopuksi hieman lappaa Batakiksi/Indoiksi; Horas! Selamat pagi, pagi, mouliate, sama sama! Selamat jalan! Kondol besar!

2 kommenttia:

  1. Reipasta meininkiä. Täällä vanhassa Jugoslaviassa alkaa jo mittari näyttää senverran kylmää, että pitää hinata itseä kokoajan eteläänpäin ja sit ku tulee Kreikka vastaan, niin sitten Itäänpäin.

    VastaaPoista
  2. Moro K! Aija se vaan painaa Euroopassa. Joo parempi sunkin suunnata jo kohti kaakkoa ja lamposia. Pida hauskaa siella!

    VastaaPoista